Poikkeus siinä mielessä että tänään linkkaamani biisi ei liity millään tavalla jouluun tai talveen.
Oon ihan liian koukussa tähän biisiin. Soi jatkuvasti päässä. Ja tykkään tästä enemmän kun ekasta openingista.
Itse hyppäsin Shingeki no Kyojin-fandomiin aika myöhäisessä vaiheessa. Aloin katsomaan sitä vasta kun eka kausi oli loppu (enkä oo sitäkään katsonut vielä loppuun asti, pari jaksoa jäljellä).
Jotenkin oon aina vähän epäileväinen animen suhteen. Liian monia pettymyksiä. Eniten kismittää ääninäyttely (varsinkin naishahmoilla).
Enkä edes muista milloin oisin viimeksi katsonut mitään animua kokonaan. Saattoi olla Death Note (joka oli muuten aika paska) joskus vuosia sitten.
Shingeki no Kyojin onnistui kuitenkin vakuuttamaan jo ensimmäisellä jaksolla.
Jotta pysyttäisiin vielä edes jotenkuten jouluisissa tunnelmissa, postaan kuvan itsestäni joulupukkina.
Ennen kuin kirjoitan mitään otsikkoon liittyvää, tahdon kertoa teille tarinan vanhaksi menneestä passista.
Mun passini (joka on myös ainoa henkilöllisyystodistukseni) meni vanhaksi noin vuosi sitten.
Koska olen laiska paska en jaksanut uusia sitä heti silloin. Enkä sen jälkeenkään.
Viime vuoden pärjäsin melkein hyvin, sillä eivät ne kaupassa katso sitä passin eräpäivää kovinkaan tarkasti.
Loppukeväästä tosin törmäsin ensimmäiseen ongelmaan. Alko. Tuo ihanan hurjan hulvaton alkoholitaivas.
Kossupulloa kassalle viedessäni olin aivan varma etteivät ne sielläkään huomaa. Olin väärässä.
Eipä tämä mitään, en siltikään jaksanut vaivautua poliisiasemalle passin uusimistarkoituksessa.
Ihan hyvin olen pärjännyt ilman Alkon suunnattoman suurta viinatarjontaa. Lähikaupassa eivät koskaan kysy papereita kun siellä niin usein käyn. (Tahtoisin tähän lisätä että ei, en osta alkoholia joka päivä. Sen sijaan tupakkaa tulee ostettua varsin usein)
Kaikki oli siis kutakuinkin hyvin kunnes..(!)
Tässä noin kuukausi taaksepäin eräänä tylsänä lauantai-iltana päätin että olisi ihan kiva mennä laulelemaan karaokea.
Olin päättänyt mennä suosikkipaikkaani täällä treellä.
Ensimmäistä kertaa pitkiin aikoihin poke kysyi multa papereita.
Katsoi pitkään passiani ja huomautti sen olevan vanha.
En sitten mennyt sinne.
Kävin tällä viikolla hakemassa uuden passin.
Josta pääsenkin sitten ihan otsikon aiheeseen. Huomenna olisi tiedossa kahtakin kuplivaa. Nimittäin Tampere Kuplii ja illalla viihteelle uuden passin kera jee.
Oon jo aika varma että menen taas pakkelinaamana peruukki päässä. Alkaa hiukset olee sen verran karmeen näköiset etten tiedä viittinkö kauheesti ihmisten ilmoilla näyttäytyä näillä.
Hiuksiin liittyen.. Olen jo ihan kyllästynyt tähän kupariin/oranssiin.
Tokaisin tänään kaverille että pitänee varmaan tilata lisää peruukkeja, sillä aion tehdä tälle kuontalolle värinpoiston ja tällä kertaa olen aika varma siitä että nyt tippuu loputkin hiukset. Saa nähdä miten käy.
Pistän tämän kuvattoman postauksen loppuun vielä videon tuosta "paskasta kitaroinnista".
Päätin hoilottaa tällä kertaa biisin nimeltäAnti-Nostalgic. Kappale lienee tuttu niille, jotka ovat joskus Gravitationin nähneet. Sori kun raiskasin teidän ihanan suosikkinyyhkybiisin. Paitsi etten edes ole pahoillani.
Ainii. En osaa vieläkään soittaa kitaraa hahahhiiihi
Mulla ei ole mitään oikeeta asiaa eikä mitää kunnon kuvia nii ottakaa siitä väsynyt duckface ja es.
Sain tuossa bussissa istuessani hienon idean kun muistelin noita "arkistojen kätköistä"-postauksia ja vanhoja vaatteitani.
Päätin että lähiaikoina aion pitää aina kerran viikossa sellaisen teemapäivän, jolloin yritän luoda nykyisellä vaatevarastollani jonkun menneistä "lookeistani". Ihan omaksi häpeäkseni ja muiden iloksi, sillä olen nolo sillä tavalla.
Ajattelin mennä ihan kronologisessa järjestyksessä ja aloittaa varhaisernupäivistäni.
Joitain vanhoja kuteita vielä omistan, mutta suurimman osan kaikesta olen antanut kiertoon niin luulisi haastetta löytyvän.
Että jee kuveja tulossa kun pääsen aloittamaan noloiluni.
Paitsi että huijasin. Kello on jo neljä.
Hirvee "blogistressi" kun olen porukoiden luona, enkä sattumoisin tuonut kameraa (tai muistikorttia) eli mulla ei ole mitään uusia kuvia.
Sitten kelasin et hei onko mun muka oikeasti pakko tunkea kuvia joka vitun postaukseen?
Eipä taida.
Koska tämä on minun blogini. Minä päätän.
Ajattelin listata tähän muutamia juttuja, joita lupasin itselleni. Tänä vuonna aion...
..Olla sosiaalisempi. Paljon sosiaalisempi.
Tajusin etten tule ikinä sopeutumaan mihinkään porukkaan/seuraan/whatever jos olen koko ajan hiljaa.
Niin kuin mulla on yleensä tapana tehdä.
Aloitin tän tosin jo ennen joulua koulussa linjan vaihdon yhteydessä.
..Päivittää tätä blogia useammin. Ihan oikeasti. Otan kuvia ja jauhan paskaa. Teen juttuja. Keksin jotain kirjoittamisen arvoista. Vaikka se olisikin tylsää paskaa (niin kuin esim. tuo k-pop-postaus). Ihan sama perkele.
Olis tosin varmaan ihan plussaa jos jutut olisi edes jollain tasolla mielenkiintoisia.. Luulen että lukijat olis kans kivoja ja jos kirjoitan vaan tylsää paskaa niin eihän sitä kukaan jaksa lukea. Paitsi tietenkin ne pari kaveria jotka pakotan aina lukemaan uusimmat postaukset.
..Yrittää pysyä "luovana". Suunnittelin että piirtäisin (tai maalaisin) jotain vähintään kerran kuukaudessa.
..Ottaa kuvia vanhalla kameralla. Filmikameralla siis. Tahdon kerätä kasaan oman kuva-albumin. Ajattelin, että tässä vuoden kuluessa ikuistaisin kaikkia kivoja hetkiä ja ja ja..
..Ostaa liikaa vaatteita. Oon siellä ihan just.
..Tehdä kunnon headerin tähän blogiin. En tiedä kehtaanko siihen mitään omaa kuvaa tunkea.. Kunhan olisi edes jotain muuta kuin tuo tylsä otsikko.
..Nauttia elämästä.
Pakkohan tähän loppuun oli tunkea joku laimea klisee. Sori.
Okei meen nukkumaan. Teen kunnon postauksen sitten kun pääsen kotiin ja saan ehkä joskus vihdoin ja viimein netin sinne "uudelle" kämpälle.
Yllä olevan biisin kuunteleminen saa mulle sellaisen fiiliksen, että mun on oikeasti ihan pakko jossain vaiheessa tehdä THE kenkäpostaus. Vielä joskus.
Tillannepäivitystä (tl;dr: minä ja ES siivotaan blah blah koulu blah):
Herranvitunjestas. Mulla on ihan liikaa tavaraa. Tämä kaksiossa asuminen on aiheiuttanut sen, että mulle on vaan kertynyt älyttömästi kaikkea kamaa. Hieman jännittää se miten ihmeessä saan tän kaiken mahtumaan pieneen solukämppään.
Huomenna olis se virallinen muuttopäivä ja päätin aloittaa pakkaamisen tänään. Äsken. Kello on 21:30.
Jes.
Katotaan kun valvon koko yön laiskuuteni takia.
Onneksi menossa mukana ES ja helvetisti kahvia.
ES on paras :D ja kahvi :D
Olen kyllä aikaisempina viikkoina oikeasti pakannut joitain juttuja ja tässä kuluneen viikon aikana vienyt vaatteita yms. itekseni uudelle kämpälle.
Sain myös tietää tänään, että tuleva asukas haluaisi tulla katsastamaan asunnon. O-ou.
Tää kämppä on kun mikäkin paskaläjä.
Olin suunnitellut käyttäväni ens viikon siivoamiseen, mutta nyt joudunkin tekemään sen jo viikonloppuna. Nyyh.
Koulussa on kivaa! Vaihdoin linjaa av-viestinnästä vaatetuspuolelle reilu viikko sitten. Oli hyvä päätös.
Av-puoli keskittyi lähinnä painomediaan ja verkkojulkaisemiseen, mikä ei itseäni kauheasti kiinnostanut (olisin halunnut liikkuvaa kuvaa yhyy).
Kävin sitten kysymässä opolta josko olisi mitenkään mahdollista vaihtaa vielä näinkin myöhään.
Vaihto onnistui lähinnä sen takia kun mulla oli jo valmiiks jonkin verran kokemusta vaatteiden tekemisestä (vein näytille kuvia omista töistäni).
Sain tänään jo ensimmäisen koulutyöni valmiiksi.
paita on paras :D ja risti :D
Risti meni vähän vinoon ja ehkä pikkasen liian alas, mutta muuten tykkään. Tykkään paljon.
Seuraavaksi taidan vissiin alkaa työstämämään jonkin sortin hametta. Saa nähdä mitähän siitäkin tulee..
Hei taas. Heh...
Tuntuu vähän hankalalta kirjoittaa jotain järkevää näin kahden viikon tauon jälkeen. On jotenkin sellainen tunne, että pakko summata tapahtumat tässä nyt ja heti.
Mutta koska olen niin vallankumouksellinen, en sitä tee. Sen sijaan aion jatkaa niin kuin mitään paussia ei olisi ollut.
Eilinen.. Eilen matkustin junassa taas vähän päälle kuutisen tuntia. Takaisin tänne pk-seudulle.
Olin aikaisemmin (torstaina siis) mennyt Liminkaan. Lähinnä viettämään perjantaisia läksiäisiäni.
Torstain junamatkalla joku idioottii yritti sadannen torjumiskerran jälkeen iskeä minua. Tyyppi (, joka oli muuten varsin mukavassa tuiskeessa) vain liimautui seuraani ja koska olen kohtelias, ei minulla ollut sydäntä sanoa suoraan, että ukko voisi puolestani painua vaikka vittuun.
Kaikista pahinta ehkä oli se, että kyseinen mies jäi vasta samalla asemalla kanssani pois.
Sain karattua, kun huijasin meneväni vessaan ja karkasinkin vaunuuni.
Junan pysähdyttyä Oulussa, vielä asemallakin tyypin nähdessäni, yritin livahtaa niin nopeasti ja huomaamattomasti kuin pystyin. Onneksi olen ninja, sillä se toimi.
Perjantaina oli tosiaan ne läksiäiset. En jaksa niistä mitään enempiä selitellä. Paikalla olleet tietävät mitä kaikkea tapahtui. Itselläni oli varsin mukavaa. Toivottavasti oli muillakin.
Voisin kuitenkin ihastuttaa teitä kuvalla jonka itsestäni otatutin alkuillasta.
Kännykässäni on mahtava kamera.
Ja ilmehän tietenkin kertoo kaiken.
Lauantaina lähdin aamusta takaisin ja kyllähän siinä itku pääsi kun juna Oulusta lähti. Pääsi ihan sopivan pitkä itkukin.
Tälläkin matkalla joku tuntematon tuli juttelemaan minulle junassa. Tämä kyseinen kaveri oli kuitenkin huomattavasti mukavampi tapaus.
Nyt olen siis turvallisesti päässyt porukoille... ja ja ja... no tänään aamulla katsoin lastenohjelmia ja sitten söin. Ja sitten olin koneella. Tälläisiä päiväni täällä lähinnä ovat. Ovat siis ellen ole tapaamassa kavereita tms.
Pahoittelen mahdollisia kirjoitusvirheitä, nousin juuri päiväunilta.