Louli poulii~

Hyvää yötä hyvät ihmiset.
Tämä tässä on faktapostaus. Kerron siis itsestäni muutamia ehkä yllättäviäkin faktoja.
Tahtoisin ennen sitä kuitenkin lisätä, että tuo tuossa yllä on minun kuvani. Suosittelen kiinnittämään huomiota erittäin edustavaan ilmeeseen.

Ladies and gentlemen, tässä ne tulevat:

1! Olen oikeasti hiljainen. Oikeasti. Ainakin isossa porukassa. Pidän enemmän muiden ihmisten seuraamisesta kuin itse huomion keskipisteenä olemisesta.
2! Lähtiessäni ulos asunnosta, minulla on ulko-ovea kiinni laittaessa aina pakko olla avaimet kädessä. Muuten luulen jättäneeni ne sisälle.
3! Parvekkeelle mennessäni tarkistan aina ensin, ettei yläpuolellani katossa ole hämähäkkejä.
4! Jos parvekkeella on ampiainen, mehiläinen tai jokin muu pistiäinen, en voi mennä sinne tupakalle. Kyseisessä tapauksessa menen rapun eteen tupakalle.
5! Ja nyt kun on tupakoinnista puhe.. sytyttäessäni savukkeen en koskaan vedä ensimmäisiä savuja henkeen.
6! Ollessani yksin tanssin. Aina. Jos musiikki on siis soimassa. Jos satun olemaan istumassa, hytkyn paikallani ja liikkuttelen käsiäni.
7! Musiikkia kuunnellessani laulan mukana. Paitsi tietenkin jos olen julkisella paikalla. Silloin vain lausun sanat äänettä mukana.
8! Puhun itsekseni. Vaikka muut kuulisivatkin.
9! En yleensä yksin kotona ollessani syö oikein mitään vaan juon kahvia ja energiajuomia koko päivän ja yön.
10! En osaa nukkua selälläni, sillä luin joskus taannoin, että kyseisessä asennossa unihalvauksen riski on suurempi.

Siinä kaikki tällä kertaa.
Lopuksi vielä tällainen:

Oli hieman tylsää tänään kun saavuin kotiin.

Ensi kerralla todennäköisesti luvassa lisää kuvia reissusta.
Olin siis Pärnussa muutaman päivän.

"I've got so many bruises now; they have names and families."

Long time no post?
Joo-o. Jotenkin tuntuu, että omalla kohdallani nämä "bloginpitoyritykset" kuolevat parissa kuukaudessa.
Nyt päätin kuitenkin palata kuolleista ja kertoa mitä jännittäviä asioita olen tässä kuluneen kuukauden aikana tehnyt!

Kävin risteilyllä!
Olen viimeksi ollut risteilyllä ollessani suurinpiirtein 13-vuotias, joten tämä oli erittäin hieno tilaisuus käydä Tallinnassa shoppailemassa hirveässä krapulassa. (Jota minulla ei kuitenkaan loppujen lopuksi ollut)

Iltapäivä alkoi hienosti. Meinasimme myöhästyä koko risteilyltä ruuhkan takia.
Olin siis äitini, kummitätini ja erään yhteisen tuttumme kanssa.
Laivalle päästyämme hetken odottelun jälkeen päätimme lähteä ostamaan kaikkea tarvittavaa tax-freesta.
Tässä vaiheessa rupesin ihmettelemään, kuinka en ollut ehtinyt nähdä yhtään n.50-vuotiasta nuorempaa.
Syy selvisi seuraavana päivänä: kyseinen risteily oli joku maikkarin Studio55-aiheinen risteily.
Illemmalla, kun seikkailimme yhteen aluksen monista juottoloista, osui kohdalle kuitenkin onneksi nuorempaakin porukkaa.

Tässä illan viimeinen kuva. Olin taiteellisella tuulella ja hieman humalassa

Seuraavana päivänä tosiaan kävimme maissa. Ihastuin Tallinnaan täysin. En edes muista aikaisemmin käyneeni siellä (olin viime kerralla niin pieni, että ei ole ihmekään jos en muista).
Oli mukavaa leikkiä porvaria alhaisten hintojen takia.
Harmittaa hieman tosin, ettei aikaa ollut enempää. Olisin halunnut lähteä kiertelemään vanhaa kaupunkia.
Aion kyllä ehdottomasti mennä käymään uudestaankin niin pian kuin vain pääsen. Seuraavalla kerralla ajattelin tosin jättää alkoholin pois kuvioista.

Mitään muuta kauhean erikoista ei ole tullut tehtyä..

Olen katsonut vanhoja sarjoja uusiksi..

..ja juonut hitosti energiajuomia (ja kahvia).
Vaikkakin yleensä ostan mieluummin Megaforcea (koska hinta)

Ja vielä lisäksi..

Olen pelannut. Ihan. Helvetin. Paljon.
Lähinnä noita kuvassa esiintyviä kolmea peliä plus Dragon Age II:a.

Dragon Age Origins oli ensimmäinen peli, jossa toteutin yhden näistä romance sub-ploteista. Ah Leliana <3
Pelasin peliä vajaan viikon ajan ja kun eräs aamu olin lähellä loppua (ja kaikki companionit sanoivat heippansa) tirautin pari kyyneltäkin.
Tiedän. Olen säälittävä.

Eikä siinä vielä mitään, mutta sama juttu toistui kun pelasin Dragon Age II:n läpi.
Helvetin BioWare. Miksi teette companioneista niin rakastettavia?!

Löytyihän näistä peleistä tietenkin myös niitä hahmoja joista en välittänyt ollenkaan, jotka kävivät hermoilla ja joiden toivoin kuolevan mahdollisimman nopeasti.
Originsissa näitä mm olivat Alistair ja.. Alistair herranperkele. DA II:ssa lähinnä Fenris ja Anders. Huvittavaa sinänsä kuitenkin, että pidin molemmat hengissä ja partyssa, koska he olivat taistelun kannalta hyödyllisiä (pelasin roguella).

Jos joku vielä miettii, että mistä tämän postauksen otsikko tulee niin tässä selvennys.

Merrill. Merrill.. fkjahfkjdhfkal Merrill <3

DA II:ssa siis oman helvetin badass F!Hawkeni LI (love interest) oli Merrill.
Luulin ensin, että Leliana olisi täydellisin pelissä oleva rakkauden kohde, mutta silloin en ollutkaan vielä pelannut DA II:sta.

Mutta nyt riittää fanityttöily.
En osaa oikein päättää vielä, että kuinka paljon loppujen lopuksi pidin Dragon Age II:sta. Ei se mielestäni yhtä hyvä ollut kuin Origins. Oli tietenkin asioita, joista pidin enemmän II:ssa.
Esimerkiksi pidin siitä kuinka pelattava hahmo oli kokonaan ääninäytelty, kuten Mass Effecteissa. (Tiesittekö muuten (tottakai tiesitte), että F!Shepardia ääninäyttelee Jennifer Hale? Se sama, joka näytteli mm. Bastilan. <3 Ei muuta.)
Pidin myös siitä, että pelin juoni ei ollut sellainen perus "pelastetaan maailma".
Yksi asia myös, mikä pisti silmään (miellyttävällä tavalla), oli eri rotujen uudet designit. erityisesti haltioiden.

Pakko.. pakko palata pelaamaan Mass Effectia. Pelaan (mustahiuksisella) F!Shepardilla~
Uskokaa tai älkää, mutta oli hiton vaikeaa olla tekemmättä Shepardista punahiuksista.

So long.
Lupaan kirjoittaa taas jonakin päivänä.

edit: Olin näköjään typottanut Shepardin nimen useaan kertaan ösdösödöfö.