ds on paras :D

Kaveri: "Moi, soitinko huonoon aikaan?"
Minä: "..Joo. Mä pelaan. Moikka." 

Tällanen pikapäivitys ku haluisin pysyy kahdessa postauksessa per kk. 

Hiusjuttua sen verran että uuh ja aah. Aion piakkoin taas palata mun suosikkiväriin joka on ihana ja ihmeellinen harmaa(!), tosin pienellä "twistillä". Tällä kertaa aion oikeasti pyrkiä siihen siniharmaaseen, joka on mulle ihan liian monta kertaa ollut lopputuloksena. Tarkoituksena olisi saada sellainen sävy, jossa ihan selkeästi näkyy sinistä.
Mun hiuskatastrofit tietäen lopputulos ei tule varmastikaan olemaan sellainen kuin haluan. Jännityksellä odotan.
Tällä hetkellä sporttaan blondia joka on latvoista hivenen keltainen/oranssi. Jäänteitä punaisesta (jota on aika hiton vaikea saada pois btw..). Kaksi vaalennusta takana ja veikkaan että yksi vielä edessä ennen kuin nää karvat on tarpeeksi vaaleat seuraavaa väriä varten.
Heti ekan vaalennuksen jälkeen hengailin melkein kuukauden ajan pipo päässä, mutta nyt alkaa olemaan vähän sellaiset ilmat että hävettäis keikkua pipo päässä tuolla ulkona.

Äitienpäivä tuli ja meni ja persaukisuuteni takia jouduin pitkästä aikaa työstämään lahjan ihan itse omin pikku kätösin.

Todistusaineistoa prosessista

Tein äidille siis "taulun" (oli kehykset ja kaikki). En muista muistinko ottaa valmiista tuotoksesta kuvaa enkä jaksa alkaa kaivamaan koneen/kameran pimeistä syvyyksistä. Oma tekemäksi oli kuitenkin ihan hieno.

Mitään muuta mun elämässä ei olekaan tapahtunut.
Paitsi!

kasvatin vähän naamakarvoja

Ostin nds liten! Whoop whooo!
Miksi lite? Oikeasti halusin sen lähinnä mun loppukesän matkaa varten että olis jotain tekemistä lentokoneessa yms ja koska gba-pelit (eli siis pokemon firered/leafgreen/ruby/sapphire ahaha)...
Mutta sitten päätin vähän ottaa selvää minkälaisia kaikkeja kivoja pelejä kyseiselle konsolille on tehty ja kappas sinne meni elämä. Tästä lisää seuraavassa turhassa postauksessa (pakko päästä hehkuttamaan yhtä aivan erityistä peliä).

Lisäksi olen kiljunut, huutanut ja vinkunut seuranani Silent Hill 3 ja Shattered Memories, mutta niistä tuskin jaksan enempää tarinoida.

Jee kesä. Musta tuntuu että mun ampiaiskammo vaan pahenee vuosi vuodelta. Välillä mua pelottaa mennä parvekkeelle ja tän kämpän parveke ei ole edes lasitettu. Hieman tyhmä olo on.

Ja vielä jes! Sain pakotettua itseni kirjoittamaan tänne edes jotain.

Minne menisin jos ois rahaa

On näköjään jo kuukausi ehtinyt vierähtää edellisestä postauksesta. Oho hups.
Oon tässä viime päivät pelaillu ahkerasti samanaikaisesti kahta ensimmäistä Assassin's Creediä ja nyt oon molemmissa pahasti jumissa (koska olen säälittävä nyyh) niin tarviin jotain muuta tekemistä hetkeksi.

Eli tässä ihanan turhassa postauksessa ajattelin kirjoitella "unelmalomakohteistani". Niin kuin otsikko kertoo.
Nämä eivät ole missään ihmeellisemmässä järjestyksessä.
Ja ai niin! Kaikki kuvat löydetty Googlen kuvahaulla.

Glasgow

Ekana olisi siis Glasgow, jonne olen kyllä ihan oikeastikin menossa kesän lopuksi.
Olen aina kokenut itseni "kaupunki-ihmiseksi" ja vaikka Glasgow ei olekaan ensimmäinen iso kaupunki jossa vierailen, niin ainakin se on ensimmäinen jossa vierailen ihan yksin.
Toivottavasti en eksy kauhean pahasti! Onneksi osaan lukea karttaa melko hyvin.

Cardiff

Koska satun olemaan aika kova Doctor Who ja Torchwood (pre-Miracle Day) fani.. Niin pakkohan tuolla on käydä joskus. Ja nimenomaan tuossa kuvan osoittamassa paikassa.

Lontoo

Ja tietenkin Lontoo! Aavistelen että tulen käymään tuolla useampaankin otteeseen tulevaisuudessa. Alun perin suunnittelin ensin reissua juuri tuonne, mutta kummitädin muutettua Skotlantiin paikkojen tärkeysjärjestys vähän muuttui.

Venetsia

Nyt vaihdettiin maata. Innostus Venetsiaan lähti oikeastaan siitä, kun pelasin ekaa kertaa AssCreed II:sen läpi. Olen nolo, tiedän kyllä. Aloin pelin jälkeen lukemaan enemmän Italiasta ja sen kaupungeista ja sain selville, että Venetsia on tänä päivänäkin hyvin lähellä sitä, mitä se on joskus aikoja sitten ollut.
Kaunis paikka ja vaikka en tuolla ihan heti pääsisikään käymään niin uskoisin sen silti tapahtuvan seuraavan kymmenen vuoden sisään.

New York

Seuraava mantere. Ainoa paikka joka jenkeissä lähinnä kiinnostaa on New York. Tää on vähän sellanen, että tuskin tuonne menen ellei musta tule joskus tosi varakasta (ja/tai kuuluisaa). Vaikka olisihan se ihanaa. Tahtoisin mennä Broadwaylle katsomaan jonkun musikaalin. Ja tahtoisin shoppailla itseni vararikkoon.

Tokio

Hahahahihihihehehehoho. Jokaisen ernun (ja ex-ernun) unelmakohde. Tuonne reissu olisikin jo periaatteessa tiedossa, sillä se sattuu olemaan seuraava säästökohteeni. Toiveena olisi, että pääsisin ensi kesänä siellä käymään.

Seoul

Vai Soul. Miten se nyt täällä Suomessa kirjoitetaan?
Tää on myös sellainen paikka josta vain lähinnä haaveilen, enkä oikeen jaksa uskoa että tuollakaan tulen koskaan käymään.


Okei näihin tunnelmiin päätän tämän postauksen. Omia kuvia en jaksa tunkea nyt enkä varmaan vielä ihan lähiaikoinakaan koska mun hiukset on aika karmeet (epäonnistumisen multihuipentuma tapahtui värinpoiston yhteydessä nyyh). 
Ehkä sitten kun saan tän letin taas siedettävään kuntoon.
Jee kohta on vappu!

"I've got so many bruises now; they have names and families."

Long time no post?
Joo-o. Jotenkin tuntuu, että omalla kohdallani nämä "bloginpitoyritykset" kuolevat parissa kuukaudessa.
Nyt päätin kuitenkin palata kuolleista ja kertoa mitä jännittäviä asioita olen tässä kuluneen kuukauden aikana tehnyt!

Kävin risteilyllä!
Olen viimeksi ollut risteilyllä ollessani suurinpiirtein 13-vuotias, joten tämä oli erittäin hieno tilaisuus käydä Tallinnassa shoppailemassa hirveässä krapulassa. (Jota minulla ei kuitenkaan loppujen lopuksi ollut)

Iltapäivä alkoi hienosti. Meinasimme myöhästyä koko risteilyltä ruuhkan takia.
Olin siis äitini, kummitätini ja erään yhteisen tuttumme kanssa.
Laivalle päästyämme hetken odottelun jälkeen päätimme lähteä ostamaan kaikkea tarvittavaa tax-freesta.
Tässä vaiheessa rupesin ihmettelemään, kuinka en ollut ehtinyt nähdä yhtään n.50-vuotiasta nuorempaa.
Syy selvisi seuraavana päivänä: kyseinen risteily oli joku maikkarin Studio55-aiheinen risteily.
Illemmalla, kun seikkailimme yhteen aluksen monista juottoloista, osui kohdalle kuitenkin onneksi nuorempaakin porukkaa.

Tässä illan viimeinen kuva. Olin taiteellisella tuulella ja hieman humalassa

Seuraavana päivänä tosiaan kävimme maissa. Ihastuin Tallinnaan täysin. En edes muista aikaisemmin käyneeni siellä (olin viime kerralla niin pieni, että ei ole ihmekään jos en muista).
Oli mukavaa leikkiä porvaria alhaisten hintojen takia.
Harmittaa hieman tosin, ettei aikaa ollut enempää. Olisin halunnut lähteä kiertelemään vanhaa kaupunkia.
Aion kyllä ehdottomasti mennä käymään uudestaankin niin pian kuin vain pääsen. Seuraavalla kerralla ajattelin tosin jättää alkoholin pois kuvioista.

Mitään muuta kauhean erikoista ei ole tullut tehtyä..

Olen katsonut vanhoja sarjoja uusiksi..

..ja juonut hitosti energiajuomia (ja kahvia).
Vaikkakin yleensä ostan mieluummin Megaforcea (koska hinta)

Ja vielä lisäksi..

Olen pelannut. Ihan. Helvetin. Paljon.
Lähinnä noita kuvassa esiintyviä kolmea peliä plus Dragon Age II:a.

Dragon Age Origins oli ensimmäinen peli, jossa toteutin yhden näistä romance sub-ploteista. Ah Leliana <3
Pelasin peliä vajaan viikon ajan ja kun eräs aamu olin lähellä loppua (ja kaikki companionit sanoivat heippansa) tirautin pari kyyneltäkin.
Tiedän. Olen säälittävä.

Eikä siinä vielä mitään, mutta sama juttu toistui kun pelasin Dragon Age II:n läpi.
Helvetin BioWare. Miksi teette companioneista niin rakastettavia?!

Löytyihän näistä peleistä tietenkin myös niitä hahmoja joista en välittänyt ollenkaan, jotka kävivät hermoilla ja joiden toivoin kuolevan mahdollisimman nopeasti.
Originsissa näitä mm olivat Alistair ja.. Alistair herranperkele. DA II:ssa lähinnä Fenris ja Anders. Huvittavaa sinänsä kuitenkin, että pidin molemmat hengissä ja partyssa, koska he olivat taistelun kannalta hyödyllisiä (pelasin roguella).

Jos joku vielä miettii, että mistä tämän postauksen otsikko tulee niin tässä selvennys.

Merrill. Merrill.. fkjahfkjdhfkal Merrill <3

DA II:ssa siis oman helvetin badass F!Hawkeni LI (love interest) oli Merrill.
Luulin ensin, että Leliana olisi täydellisin pelissä oleva rakkauden kohde, mutta silloin en ollutkaan vielä pelannut DA II:sta.

Mutta nyt riittää fanityttöily.
En osaa oikein päättää vielä, että kuinka paljon loppujen lopuksi pidin Dragon Age II:sta. Ei se mielestäni yhtä hyvä ollut kuin Origins. Oli tietenkin asioita, joista pidin enemmän II:ssa.
Esimerkiksi pidin siitä kuinka pelattava hahmo oli kokonaan ääninäytelty, kuten Mass Effecteissa. (Tiesittekö muuten (tottakai tiesitte), että F!Shepardia ääninäyttelee Jennifer Hale? Se sama, joka näytteli mm. Bastilan. <3 Ei muuta.)
Pidin myös siitä, että pelin juoni ei ollut sellainen perus "pelastetaan maailma".
Yksi asia myös, mikä pisti silmään (miellyttävällä tavalla), oli eri rotujen uudet designit. erityisesti haltioiden.

Pakko.. pakko palata pelaamaan Mass Effectia. Pelaan (mustahiuksisella) F!Shepardilla~
Uskokaa tai älkää, mutta oli hiton vaikeaa olla tekemmättä Shepardista punahiuksista.

So long.
Lupaan kirjoittaa taas jonakin päivänä.

edit: Olin näköjään typottanut Shepardin nimen useaan kertaan ösdösödöfö.